Kun valitset elämänkumppanin
Ensinnäkin, joku kirjoitti Threadsissa, miten hassua on se, että monesti juuri eronneet antavat vinkkejä kumppaninhakuun, parisuhteisiin ja rakkauteen. Jäin pohtimaan tätä.
Itse olen aikuisiällä eronnut kahdesta merkittävästä suhteesta ja olen siis, tavallaan, epäonnistunut. Voisiko tässä silti piillä jokin totuuden siemen? Olisimmeko me eronneet oppineet jotain matkan varrella? Olisimmeko me kyenneet pysähtymään ja tutkimaan itseämme? Olisimmeko me ymmärtäneet käytännön kautta, mitä hyvä ihmissuhde oikeasti vaatii?
Kun luin sitä Threads-lankaa, hätkähdin ja jäin miettimään, onko minulla todella mitään edellytyksiä kertoa tästä aiheesta kenellekään mitään. Pohdittuani hetken, tulin kuitenkin siihen tulokseen, että todellakin on. Juuri siksi, että kokemusta on. Ja siksi, että on minulle on syntynyt kivun kautta kyky pysähtyä ja reflektoida itseäni ja menneisyyttäni. Uskon myös, että me eronneet voimme todellakin onnistua tulevaisuudessa.
Itse olen päättänyt, että tuleva elämäni tärkein ihmissuhde rakentuu kahden tietoisen ihmisen välille. Sellaisten, jotka ymmärtävät, että on suurta olla pieni. Että sielu on tärkein, ei ego. Että elämän matka kulkee kohti pienuutta, ei suuruutta.
Tästä haluan pitää kiinni. Kun tämän oivaltaa, tai kun sen on oivaltanut, on vain taivas on rajana hienolle uudelle ihmissuhteelle sellaiselle, jota vaalia ja priorisoida loppuelämän. Ja myös mahdollisuus ymmärrykselle rakkauden voimasta ja erillisyydestä.
Siksi lähdin pohtimaan mitä asioita ja tunteita voisi ottaa huomioon tulevaa varten..
Kun valitset elämänkumppanin, valitse pidemmälle katsoen kuin arvioiden pelkkää romantiikkaa tai alkuvaiheen kipinää. Me osaamme rakastua, mutta kaikkein vaikeinta on oppia pysymään, kasvamaan ja rakentamaan yhdessä. Elämänkumppani ei ole vain ihminen jonka kanssa jaat rakkauden, vaan myös se ympäristö jossa elät joka päivä. Hänen läsnäolonsa luo ilmapiirin, jossa joko palaudut ja tulet nähdyksi tai uuvut ja kadotat itsesi.
Valitset samalla tulevan rauhasi, tunteellisen kasvusi ja arjen vakauden. Silloin kun elämä on vaikeaa ja arki vaatii, on ratkaisevaa millainen ihminen seisoo vierelläsi. Rakkaus on tärkeä alku, mutta kipinä ei riitä ilman turvaa, kunnioitusta ja avoimuutta.
Kun valitset kumppania, katso pintaa syvemmälle. Kiinnitä huomiota siihen, miten hän kommunikoi, miten hän käsittelee stressiä ja miten hän kohtelee muita silloin kun kukaan ei katso. Hänen kykynsä kuunnella, kohdata rehellisesti ja ottaa vastuuta vaikuttaa suoraan teidän molempien rauhaan ja arkeen. Hänen ajattelutapansa ja päätöksensä näyttävät ajan myötä, millaista elämää te yhdessä rakennatte. Lopulta kyse ei ole vain kemiasta, vaikka se onkin tärkeä alku. Kemia tuo kaksi ihmistä yhteen, mutta luonne ja sitoutuminen pitävät heidät yhdessä. Turvallinen rakkaus ei lepää tunteiden varassa vaan teoissa ja tavassa olla toisen rinnalla.
Miten tehdä miehestä onnellinen?
Mies ei useinkaan kaipaa monimutkaisuutta. Hän kaipaa tunnetta, että hän on arvostettu ja riittää omana itsenään. Kunnioitus on miehelle merkittävä rakkauden muoto. Kun mies tuntee, että hänen ajatuksiaan ja päätöksiään arvostetaan, hän seisoo elämässä vahvemmin ja turvallisemmin.
Tue hänen unelmiaan ja kulje hänen rinnallaan. Hän ei odota että teet asioita hänen puolestaan, vaan että olet hänen kanssaan. Huomaa pienet eleet ja arjen teot, joita mies usein tekee hiljaisesti ilman, että niistä puhutaan ääneen. Arvostus ja yksinkertainen kiitos voivat merkitä enemmän kuin suuret julistukset.
Anna hänelle mielenrauhaa. Turvallinen rakkaus on se, että mies saa olla oma itsensä ilman pelkoa siitä, että hänen täytyy todistaa arvoaan. Rakasta häntä ilman ehtoja, vertailuja tai kilpailua. Mies kukoistaa, kun hän tuntee ettei hänen tarvitse ansaita rakkautta, vaan hän saa sitä siksi että hän on hän. Anna hänen oivaltaa, että hän on se sinun peruskallio jonka hän luo omilla teoilla ja sanoilla. Se tunne, että hänen kainalo on se maailman turvallisin paikka. Tätä mies rakastaa, tätä tunnetta, vaikka ei aina saisikaan sitä sanottua. Uskon myös, että miehet rakastavat kehuja ja sanoja, jotka tulee sydämestä, nämä toki voi riippua rakkaudenkielistä.
Miten tehdä naisesta onnellinen?
En tätä voi varmasti tietää, mutta kokemuksellani ajattelen, että nainen ei etsi täydellisyyttä. Nainen kaipaa läsnäoloa. Läsnäolo tarkoittaa, että olet siinä, et vain fyysisesti vaan myös henkisesti. Nainen tuntee rakkautta ajan ja huomion kautta. Kun pysähdyt kuuntelemaan ja osoitat, että hänen tunteensa ja ajatuksensa ovat sinulle tärkeitä, syntyy turvallinen yhteys.
Saa hänet tuntemaan itsensä nähdyksi ja arvostetuksi. Kauneus ei ole vain ulkonäköä, vaan sitä miltä nainen tuntee itsensä sinun seurassasi. Kommunikoi avoimesti ja puhu suoraan. Rehellisyys tuo turvaa ja rakentaa luottamusta.
Kun elämässä tulee vaikeita hetkiä, älä väistä. Älä pienennä hänen tunteitaan tai yritä korjata kaikkea heti. Riittää että olet siinä, pysyt vierellä ja osoitat, että hän ei joudu kantamaan myrskyjä yksin. Rakkaus näkyy teoissa enemmän kuin sanoissa. Kun nainen kokee olevansa turvassa ja rakastettu, hän avautuu, rakentaa ja sitoutuu koko sydämellään. Uskon myös, että naiset rakastavat kehuja ja sanoja, jotka tulee sydämestä, nämä toki voi riippua rakkaudenkielistä.
Yhdessä
Kun on turvaa, niin hymyä ja nauruakin riittää vaikka muille jakaa. Kun toinen saa toisen nauramaan, se vasta ihanaa onkin. Kun uskallamme itkeä toisen sylissä siinä yhteys sen kun vahvistuu. Onko olemassa mitään suurempaa kuin se, kun toinen rakastaa sua ehdoitta ja rakastaa sua kaikkine haavoineen, vaille jäämisineen ja traumoineen ja ottaa syliin ja sanoo, että rakastan sinua juuri sellaisena kun olet, ole siinä rakas kaikessa rauhassa.
Lopuksi
Todellinen rakkaus ei ole vain sitä, että joku valitsee sinut parhaana päivänäsi. Se on sitä, että joku valitsee sinut myös niinä päivinä, kun olet keskeneräinen, väsynyt ja haavoittuva. Rakkaus ei ole kemiaa ja kohtaloa. Se on valintoja, läsnäoloa, kuuntelua ja halua ymmärtää toista silloinkin, kun on vaikeaa.
Rakkaus on koti.
Ei paikka, vaan ihminen jonka luona sydän lepää.

No responses yet